”Kaikki alkoi akustiikasta. Tavoitteena tehdä paras mahdollinen tila klassiselle musiikille oli lähtökohta suunnittelutyön aloitukselle yhdessä akustikkojen kanssa. (…) Kaikki muu on rakennettu suunniteltu ja rakennettu suuren salin akustisten tarpeiden ehdoilla ja sen ympärille. Asiakasvirrat, huoltoratkaisut, muusikoiden tilat, ravintolat. Ja meillä on ollut alusta asti ajatus joesta ja nämä salit ovat kuin isoja rantakiviä, jotka ohjailevat ihmisvirtoja salien ja jokimaiseman välissä.”
”Arkkitehtuurissa on kyse aina yhteensovittamisesta. Teknisten asioiden yhteensovitusta koska rakennukset ovat aina hyvin teknisiä järjestelmiä. Mutta se tarkoittaa myös ihmisten tarpeiden ja erilaisten käyttötarkoitusten yhteensovittamista. Ja se tarkoittaa sopeutumista olosuhteisiin on ne sitten minkälaisia tahansa. Kaikki se onnistuu vain yhteistyön avulla. Ja se on arkkitehtityön, suunnittelun ja rakentamistyön ytimessä.”
– Pääsuunnittelija Tuomas Silvennoinen (Architect SAFA) PES-Arkkitehdit Oy, Fuugan lanseeraustilaisuudessa 5.2.2026.
Alla oleva teksti: PES-Arkkitehdit Oy
Fuuga osana kulttuurihistoriallista kokonaisuutta
Uusi rakennus liittyy kunnioittavasti ympäristönsä merkittävään kulttuurihistorialliseen kokonaisuuteen. Voimakkaasti erottuvan ja ympäristöään hallitsevan maamerkin sijaan arkkitehtuuri pyrkii vuoropuheluun olemassa olevan rakennetun ympäristön kanssa. Rakennus kutsuu vierailijoita luokseen avoimuudellaan ja pyöristetyillä muodoillaan.
Rakennuksella on toiminnallinen yhteys viereiseen Turun kaupunginteatteriin, johon se liittyy katutason yhdyskäytävän sekä laajan pääsisäänkäyntiaukion kautta. Aukio yhdistää rakennuksen myös arkkitehtonisesti Aurajokeen. Entisen Itsenäisyydenpuiston paikalle rakentuva Fuuga tarjoaa kaupunkilaisille uuden julkisen puutarhan kattoterassillaan.
Rakennuksen materiaalivalinnat vahvistavat sen yhteyttä ympäristöönsä niin visuaalisesti kuin historiallisestikin. Pääjulkisivu on valmistettu esipatinoidusta kuparista, joka yhdessä sisäjulkisivun keramiikan kanssa muodostaa rakennuksen keskeisen materiaalisen ilmeen. Molemmat materiaalit viittaavat ympäröiviin rakennuksiin, joissa on käytetty kuparia ja Kupittaan Saven keraamisia laattoja.
Konserttisalien sisätilojen päämateriaaleja ovat puu ja betoni. Ateljee-sali on toteutettu mustaksi petsatuista CLT-elementeistä eli ristiinliimatusta massiivipuusta. Pääkonserttisali puolestaan on ikään kuin veistetty kahteen suuntaan kaarevista massiivisista kuusipuuelementeistä, joiden lomasta paljastuu osittain kantavia, ulospäin kaartuvia betoniseiniä.
Rakennuksen tilaohjelma sekä näyttämö- ja harjoitustilojen sijoittelu on kehitetty tiiviissä yhteistyössä Turun filharmonisen orkesterin henkilöstön kanssa. Suunnitteluprosessin aikana järjestetyt useat työpajat, joihin osallistui muusikoita ja arkkitehteja, ovat varmistaneet mahdollisimman toimivan uuden työympäristön muusikoille.
Pääkonserttisali
Pääkonserttisali on suunniteltu kokonaisvaltaiseksi elämykselliseksi ympäristöksi, joka ympäröi yleisön sekä akustisesti että visuaalisesti. Tavoitteena on kokemus, jossa muoto ja ääni sulautuvat yhteen.
Salin sisäkuori on täysin toiminnallinen ja klassisen soittimen tavoin ikään kuin veistetty kuusipuusta. Kahteen suuntaan kaarevat pinnat muodostavat tarkasti suunnattuja äänen heijastuksia sekä voimakkaan jälkikaiunnan, joka syntyy yleisön yläpuolisessa ilmatilassa. Lattiat värähtelevät matalien bassotaajuuksien vaikutuksesta.
Äänimaailma
Suuret ikkunat salin yläosassa sitoo konserttisalin sen paikalliseen ympäristöön. Alkuperäinen inspiraatio on peräisin historiallisista konserttisaleista, joissa ikkunoita käytettiin valon ja ilmanvaihdon tuomiseksi sisätiloihin.
Fuugassa näiden suurten, suoraan taivaalle avautuvien ikkunoiden ajatellaan tarjoavan uuden mahdollisuuden: vuodenajat ja sää voivat tulla osaksi konserttikokemusta. Suomen vuodenajoilla on aina ollut vahva vaikutus suomalaisiin taiteilijoihin ja kansalliseen identiteettiin. Luonnon tuominen konserttisaliin vahvistaa tilan elämyksellisyyttä ja moniaistista kokemusta. Tilallisesti konserttisalin yläosa on myös alue, jossa salin ympäröivä ja jälkikaiuntaa tuottava akustinen luonne muodostuu. Päivänvalon rinnalla jälkikaiunnan muodostama äänikehä ohjautuu alas salia ympäröivien kuuden akustisen atriumin kautta ja muodostaa yleisön ympärille äänen ympäröivän tilan.
Salin katsomoratkaisua on kehitetty sen historiallisia esikuvia pidemmälle. Muoto ja ääni on suunniteltu uudelleen yhdessä: parvikatsomoiden istuinalueita on käännetty osoittamaan suoremmin kohti näyttämöä säilyttäen samalla perinteisen suorakaiteen muotoisen konserttisalin tavoitellut akustiset ominaisuudet.
Ratkaisu parantaa näkymiä näyttämölle ja tuo yleisön lähemmäs esiintyjiä. Näin syntyy huomattavasti intiimimpi konserttikokemus, jossa myös äänen havaitseminen paranee.
Parvien etureunojen kahteen suuntaan kaartuvat pinnat on veistetty massiivisesta kuusipuusta. Ratkaisussa yhdistyvät akustinen ja visuaalinen optimointi. Nämä vaakasuuntaiset vyöhykkeet on muotoiltu tarkasti heijastamaan ääntä yleisölle ja samalla muodostamaan läheisiä katsomoryhmiä keskellä salia sijaitsevan näyttämön ympärille.
Konserttisali soittimena
Kuusipuu on valittu salin päämateriaaliksi harkitusti. Sillä on vahvat juuret suomalaisessa rakennuskulttuurissa, ja se viittaa samalla klassisten soittimien valmistuksessa perinteisesti käytettyyn materiaaliin.
Soitinta muistuttavien kaarevien muotojen lisäksi parvirakenteet ja permantolattiat on viulun tai sellon kaikukopan tapaan valmistettu ohuista puulevyistä. Yhdessä nämä ratkaisut luovat kokonaisvaltaisen kokemuksen fyysisesti värähtelevästä konserttisalista.
Tavallisesti tällainen ominaisuus rajoittuu näyttämölattiaan, mutta Fuugassa se ulottuu myös yleisöalueelle ja tuo kuulijat osaksi muusikoiden kokemusta.
Orkesteri voi ikään kuin soittaa myös itse konserttisalia instrumenttina ja hyödyntää äänen koko dynamiikkaa. Tila tarjoaa akustisen tasapainon selkeyden – jossa yksittäiset soittimet erottuvat omina ääninään – ja yleisöä ympäröivän runsaan jälkikaiunnan välillä.
Visuaalisesti sali on pelkistetty ja toiminnallinen. Teknisten kulkusiltojen integrointi rakenteisiin, yhtenäinen kattopinta sekä yksi keskelle sijoitettu näyttämön yläpuolinen äänenheijastin pitävät tilan ilmeen selkeänä. Myös materiaalivalikoima on tarkoituksella rajattu, eikä tilassa ole koristeellisia elementtejä. Näin huomio keskittyy itse esitykseen.
Ominaisuudet
- 1342 istumapaikkaa kolmessa tasossa, mukaan lukien 78 kuoroparven paikkaa
- Näyttämö on suunniteltu 75–110 muusikolle
- Orkesterimonttu ja näyttämön laajennusmahdollisuus
- Muunneltava akustiikka, joka mahdollistaa myös sähköisesti vahvistetun musiikin esitykset
- Kokonaisvaltainen, kuulijan ympäröivä äänimaailma
- Suuret ikkunat salin yläosassa, joista saadaan luonnonvaloa
- Mahdollisuus lisätä tulevaisuudessa urut näyttämön taakse
Aiheesta muualla
Turun musiikkitalo Fuuga
www.musiikkitalofuuga.fi
Fuuga – talo ja salit
www.musiikkitalofuuga.fi/tutustu-fuugaan/talo-ja-salit/
Fuuga PES-Arkkitehdit Oy:n verkkosivuilla
www.pesark.com/interior_Turku_Music_Centre_Fuuga
www.pesark.com/interior_Turku_Music_Centre_Fuuga
Piiroinen osana veistoksellista kokonaisuutta
Piiroinen on vastannut veistoksellisen musiikkitalon pääsalin 1342 istuimen valmistuksesta ja asennuksesta, yli 300-paikkaisen Ateljee-salin muuntojoustavan katsomon ja irtotuolien toimittamisesta sekä lämpiön tuolien ja sohvien valmistuksesta.